Skotlannin huhtikuuta

Skotlannin huhtikuuta
Falklandin kiviromantiikkaa.

Loppusuoralla ollaan


Näin se tämä meidän ulkomaan jakso on eletty läpi. Uskomatonta miten nopeasti kuukausi täällä on hurahtanut. Loppumetreillä kävimme vierailulla Dundeen Botanical Gardenissa, joka on paikallisen yliopiston hallussa. Paikka sisältyi Philin meille antamaan listaan, jossa oli suositeltavia käyntikohteita. Ja oli taas ihan erilainen alue nähtävänä. Jotenkin vain tuntuu, että Branklynin jälkeen aakean puistomainen alue ei saanut meiltä ihan äärettömän hihkuvaa innostusta osakseen. Mutta kyllä oli sielläkin todella paljon ihmeteltävää ja jälleen kerran päästiin kaivelemaan muistin syövereistä eri kasvien sukuja ja nimiä. "Kyllä minä sen ihan kohta muistan..."


Puutarhan meditaatioasema

Koko tämän reissun ajan olemme olleet sitä mieltä, että täällä oppii juuri niin paljon, kuin on itsellä innostusta. Jos vain tulee paikalle hengailemaan, ja ei satu omaamaan asiaan todellista kiinnostusta, voi katsella kaikki paikat läpi turistina. Silloin varsinainen oppiminen jää väistämättä aika vähälle. Esillä olevissa puutarhoissa voi opiskella tosiaan lajeja tai vaikka puutarhan muotoja tai eri kasvien vaatimusalueita tai ihan mitä vaan. Kaikki on lopuksi aina täysin itsestä kiinni. Näissä paikoissa on kuitenkin laitettu esille parasta mahdollista asiantuntemusta. Siitä joko saa kiinni tai sitten ei saa. Its tsast ap tu juu.

Viimeisenä luokkapäivänä saimme nauttia Brianin skottisavolla viännetystä esitelmästä, kuinka rakennetaan semmoset amppelit, että  mammat vie kiljuen käsistä kolmen viikon päästä, kun on Elmwood collegen virallinen kevätmyyjäispäivä. (Brianin juhlapäivä.)

Siihen tarvitaan kuulema amppelirunko, jossa on mm. kuusi alaspäin törröttävää reikää. Ja sitten on
r i i t t ä v ä s t i taimia. Meillä koulussa niitä taimia laitetaan kolme per amppeli, kun halutaan tehdä  vaikutusta. Brian laittaa niitä taimia kolmetoista! Nähtävästi paikallinen ensiapuryhmä on keräämässä herkimpiä mammoja elvytykseen amppelinäyttelyn avauduttua. Tajuissaan olevat kerkeävät sitten ostaa kaikki amppelit naurettavalla  kymmenen punnan hinnalla.


Yksi kolmentoista kasvin kummajaisista ennen kasvubuustia. Takana Brianin myytäviä.


Anne-Maria lensi jo kotimaahan valmistautumaan ensi viikon työssäoppimisjaksoon. Jäin tänne vielä tutkailemaan mm. tämän maan kivimuureja, ja siinä sivussa kaikkea muutakin näkemisen arvoista tarjontaa. Ja sitähän täällä riittää. Matkaseuraksi vaihtui aviomies, joka pääsee kokeilemaan vääränkätistä ajamista tässä liikenneympyröiden luvatussa maassa. Onneksi hän on vasenkätinen.

Vaalikuumetta katukuvassa

Täällä myös on tänä keväänä isot vaalit, nimittäin parlamenttivaalit, ja se näkyy kyllä jonkin verran katukuvassa. Useamman kerran on joku ollut työntämässä lappua kouraan kadunkulmassa puhetulvan kera. Ja koska ollaan Skoteissa, Selkeimmin esillä on SNP eli Skottish National Party. Sen isoja keltaisia banderolleja on ihan joka paikassa, autoissa, parvekkeilla, seinissä, standeissa ja talojen ikkunoissa. Me naureskellaan, että taas on tuolla yksi smp:n toimisto.

Vaalikuumetta Dundeessa

Täällä on ainakin eräs asia, josta voisi tehdä vaaliteeman: yksikätiset vesihanat kaikille! Nimittäin käsienpesualtaissa on lähes joka paikassa kaksi hanaa, ne muinaiset kylmä ja kuuma. Ne sijaitsevat suht kaukana toisistaan ja hanojen kärjet ulottuvat nippa nappa altaan reunan yli. Jossain on varmaan hana, jolla vesi pitää ampua roikulla altaaseen. Edistyksellistä tekniikkaa on kyllä saatu paikalle, Nimittäin monet hanoista on varustettu pyörittämisen sijaan painoteknikalla. Eli hanaa painamalla saat muutaman sekunnin ajan vettä, joka kastelee käsien lisäksi mahan, housut ja hyvällä tuurilla naaman, vaikka et edes kumarru. Tästä ilotulituksesta ei kannata hämmentyä, vaan todella keskittyä vain käsien pyörittelyyn. Nimittäin paine laskee muutamassa sekunnissa ja joudut kohta painamaan taas sitä nappia. Ja on ihan turha yrittää väistää. Silloin ei kerkeä pestä niitä käsiä.

Juuri, kun luulet olevasi sinut tämän räiskeen kanssa, tulee vastaan toinen ongelma. On valittava, haluatko pestä kätesi kuumalla vai kylmällä. Kuuma vesi voi olla muutaman napin painalluksen jälkeen niin tulista, että sitä voisi laskea mukiin ja tiputtaa teepussin perään hautumaan. No, onneksi voi lopuksi huuhdella kädet kylmällä. Tekeehän se kai hyvääkin alkaville palovammoille.

Toki tähän lämpötilan valintaongelmaan on olemassa ratkaisu. Joka paikassa roikkuu nätisti tappi ketjun päässä. Voit siellä yleisessä vessassa hyräillen rakentaa itsellesi sopivan pesuveden. Ammut vuorotellen molemmista hanoista vettä altaaseen ja lopputuloksena sinulla on mukava ja rauhallinen käsienpesuhetki. Ja lopuksi sitten tappi irti ja menoksi.



Nurmikon parantelua

Tällä viikolla jatkoimme nurmikonhoidon salojen aukomista. Opetuspuuhissa oli Iain, joka jatkaa hyvinkin sujuvasti myhäilevien opettajasetien litaniaa. Nyt vain vitsit tulevat niin hiljaisen hymistelyn kera, että skottimurre ei vielä oikein kuiskaamalla aukene.

Oranssi leikkuri ja vihreä hakkuri.

Homma menee niin, että ensin vedetään nurmi lyhyeksi. Sitten otetaan ruohonleikkurin näköinen laite käyttöön, jossa terien tilalla on pystyssä rivistö rälläkänlaikkoja, tai jotain samannäköisiä levyjä. Nämä levyt pyörivät pystyssä ja leikkaavat nurmikon juuristosta sammaleen irti, kun koneella työnnellään pitkin nurmikoita. Sammal pölisee kyllä iloisesti vehkeen edellä. Sitten haravoidaan sammal ja muu pärtö kasaan ja kerätään se talteen. Tämän jälkeen otetaan toinen vehje, joka kyllä muistuttaa jotain polttomoottorilla varustettua keskiaikaista kidutuslaitetta. Sillä sitten hakataan nurmikkoon ilmastointi. Todennäköisesti madoilla soi hälytyssireeni maan alla, kun laite pärähtää käyntiin. Tietävät sukeltaa yli kuuden tuuman syvyyteen.

Sama homma on kyllä mahdollista hoitaa ohuilla piikeillä varustetulla perusharavalla ja maahan polkaistavalla ilmauslaitteella. Tätä enemmän lihasvoimaa vaativaa keinoa harrastetaan yläkuvan tautajoukoissa.

Kun täällä on luentojen ja perustelujen kera harjoitettu nähtävästi hieman valistuneempaa nurmikonhoitoa, tajuaa, että niksipirkan näppärien naulakengänpohjallisten teho on lähinnä mielenterveydellistä.


Leppoisaa opiskelua collegen pihalla.


Koulun pihalla on hienoja vanhoja puita, joista yksi on yläkuvassa näkyvä Kalifornian punapuu, joka kasvaa ameriikan mantereella niin isoksi, että siihen tehdystä reiästä voi ajaa rekalla läpi. Mutta täällä puu on vain muuten juuttaan iso. Sitä kutsutaan punch-treeksi, eli nyrkiniskupuuksi. Puun kaarna on ihmeellisen joustavaa ja pehmeää. Siinä on selvät iskujäljet, kun porukan pitää tietysti käydä sitä ohikulkiessaan huitasemassa.

Voihan Branklyn, mikä paikka!

Otimme junakyydin Perthiin ja siellä kävelimme monen suosittelemaan Branklyn Gardeniin. Paikka oli aika pieni, mutta sitäkin uskomattomampi. Sen on aloittanut pariskunta vuonna 1922, kun ovat ostaneet talon ja siinä sivussa on tullut mukana rinteessä oleva huonokuntoinen hedelmätarha. Ja tuota tarhaa kunnostaessa on sitten lähtenyt mopo käsistä, tai pitäisikö sanoa kuokka.

Yksi monista levähdys- ja ihasteluasemista.
Alueella kulkiessa asteli tavallaan pienistä tunnelmatiloista toiseen. Kapea polku kuljetti katselijaa pehmeästi erilaisissa muotomaailmoissa, mutta eihän siitä kulkemisesta tahtonut tulla mitään, kun piti koko ajan pysähdellä, ja kääntyä välillä takaisin ja taas ihmetellä.

Runkotango


Puutarhan ylimmässä osassa aukeni hieman pidempi näkymä ihasteltavaksi. Siellä olikin useampi penkki, jossa saattoi istahtaa ja vaikka syödä eväitä, tai vaan olla omien ajatusten kanssa. Tänne passaa erinomaisesti yhteen Falklandin puutarhan kivipenkkiin hakattu koskettava muistolause, joka oli omistettu edesmenneelle puutarhan ystävälle. " What is this life, if full of care, we have no time to sit and stare."

Sateellakin täällä voisi unelmoida.

Tämä on takuulla se paikka, jonne voisi tulla reissulta palattua uudelleen. Ja ajankohta voisi olla myös joku toinen, täällä on varmasti näkemistä jokaisena vuodenaikana. Ja kaiken lisäksi Perth vaikutti todella mukavalta kaupungilta, hienoja puutarhoja muuallakin, matalaa rakentamista ja ikuvanhoja kivitaloja.


Rauhaa ja puronsolinaa.



Atsalean kevättä.